Korealaisessa ravintolassa

Eilen oli yhden työkaverini viimeinen työpäivä ja sitä lähdettiin keittiöporukalla "juhlistamaan" keskustaan. Lähtö hieman venyt, koska töissä oltiin klo1:00 asti ja sen jälkeen mie kävin vielä kotona viemässä työvaatteet ja veitsen pois. Itse pääsin ravintolaan hieman jälkeen 02:00. Oisin ollu hieman aiemmin, mutta pomo neuvoi ravintolan sijainnin väärin. Paul käski mua kääntyä Kolmen apinan kohdalta oikealle, kun mun ois pitäny kääntyä vasemmalle. (Kolme apinaa on baari, oikealta nimeltään Three wise monkeys.) Hukkasin siinä noin vartin verran kultaista aikaa työkavereitten kanssa. :) Lopulta pomoni tuli naureskellen hakemaan minut Kolmen apinan edestä. Harvoin tulee muuten soiteltua pomolle kahden aikaan yöllä että Hei, en löydä sua. :D

Tosiaan, kaikki, siis AIVAN KAIKKI keittiötyökaverini ovat korealaisia ja senpä takia he olivat menneet korealaiseen ravintolaan syömään ja juomaan. Arvatkaa vain miltä tuntui olla ainoa länsimaalainen ravintolassa, jossa kaikki muut ovat korealaisia/japanilaisia? Niinpä! Mutta siis heidän tapakulttuuriinsa kuuluu, ettei ole kovin suotavaa vain juoda alkoholia, vain samaan aikaan tulisi myös syödä jotakin. Silloin kun menin Min young to-ravintolaan, pöydän keskellä oli parila jossa oli vielä hieman jotakin ruokaa jäljellä. Minun tultua työkaverini tilasivat vielä kaksi kertaa lisää ruokaa; ensin kanaa ja sen jälkeen nautaa. Ruoka oli hyvää, vaikka jouduinkin olemaan moukka ja kysymään saisinko haarukan. En kehdannut edes yrittää syödä puikoilla, kun muut muutenkin katsoivat kun söin. :) Pöytämme näytti jotakuinka tuolta miltä alla oleva kuva, lisättynä muutama pullo Sujoa sekä tölkkejä. Okei, ei se ollut noin siisti. ;)

Kuten aiemmin mainitsin, porukka oli mennyt sinne syömään että juomaan. Itsekin join pari shottia korealaista vodkaa, Sojua. Pakko myöntää että se on pakko olla tosi petollista, koska se ei maistunut miltään. Ensin en meinannut uskaltaa edes maistaa sitä, mutta ajattelin että ehkä nyt kohteliaisuudeksi otan yhden. Ja tosiaan, eikös se niin mene että jos shotin juo, niin se juodaan kerralla nopeasti ja lasi isketään takaisin pöytään? Ainakin minä teen niin. Voitte kuvitella kuinka tämä aiheutti pientä hilpeyttä työkavereitteni keskuudessa. Seurueeseemme kuului nimittäin korealainen nainen ja hän joi shottinsa kolmessa osassa, peittäen lasin toisella kädellään. Arvatkaa vain nolottiko kun tajusin asian? :) Muutenkin oli muuten hassua se, ettei kukaan täyttänyt omaa shottilasiaan vaikka pullo olisi ollut vieressä. Tsekkasin asian netistä ja kyllä, se kuuluu heidän tapakulttuuriinsa. Kahden shotin lisäksi join yhden tölkin korealaista Hite-olutta. Makua voi kerrata suomalaiseen normi-olueen. Join, mutta ei se mtn erikoisen hyvää ollut. Alla kuva Soju-pullosta

Kotia lähdettiin hieman ennen neljää ja kyllä, söimme siihen asti. Osa porukkaa alkoikin olla melkoisessa humalassa siinä vaiheessa. Toisaalta, heillä oli melkoisesti tehtyjä työtunteja alla: 30h kahteen päivään. Itse kävelin kotiin Leen, 42-vuotiaan kokkimme kanssa. Kovasti herralla oli asiaa, mutta humalatilan ja muutenkin heikon englannin vuoksi keskustelu oli aika yksipuolista.

Ilta oli oikein onnistuntu vaikkei se kestänytkään kovin pitkään. Tämä poika, Urimi, jonka läksiäisiä juhlittiin, sanoi minulle illan aikana että hänellä tulee kovin ikävä minua ja ettei hän ole koskaan tavannut ketään yhtä hölmöä ja positiivistä ihmistä kuin minä. Otin tämän  kohteliaisuutena. En usko että hänen nimensä muuten on Urimi, koska sellaista nimeä ei ole koskaan ilmestynyt listaan johon laitamme päivän päätteeksi nimemme ja töissä oloaikamme. Mutta toisaalta, sillä nimellä häntä kutsutaan töissä.. Tiedä sitten..

Töissä alkaa siis olla ennemmän kiire kun kolme työntekijää on jo lähtenyt takaisin Koreaan. Huomenna vielä vapaa päivä, tiedä sitten mitä se tuo tullessaan.

Marjo

"Minä olen kyllästynyt katsomaan kirkkoja, Liz". 

Lainaus kirjasta Eat Pray Love.