Australia Day ja Birkenhead Point

Tällä kertaa koitan pysyä vain kahdessa aiheessa, koska niistä tulee taas yksi kilometripostaus lisää. Ensin juttua torstaina olleesta Australia Daysta ja sitten tämän päivän reissusta Birkenhead Pointiin.

Keskiviikkona esimieheni Paul kertoi minulla olevan kaksi vaihtoehtoa. Joko voin pitää vapaata Australia Dayna, joka on siis paikallinen itsenäisyyspäivä, tai sitten tulla töihin plokkariksi. Isommalla paatilla oli n.600 henkilön 5h bileristeily ja sinne tarvittiin plokkaria. Tottakai otin paikan vastaan. Työt alkoivat klo14:45 ja tietenkin minä sain vastuualueekseni huolehtia kolmannen kerroksen, eli ylimmän, plokkaamisesta. Kyse oli siis terassikerroksesta. Alla vielä kuva työpaikastani. Työskentelin siis tuolla katolla. Joka kerroksessa oli oma baari (ykköskerroksessa oli kaksi), sekä ykkös-, ja kolmoskerroksessa oma DJ, eli tiskijukka, eli levyjensoittaja. (Selvennystä äitille ;) )

Työni ei kuitenkaan ollut pelkästään pullojen keräämistä, vaan kannoin myös olutlaatikoita ja jäitä. Risteilyn alussa kun menin kyselemään kerrokseni baarimikoilta tarvitsevatko he jotain, he vastasivat että joo, mutta Dave voi tuoda ne koska laatikot ja jäät ovat niin painavia. Mitä viis veisasin poikien kommentille painavuudesta ja painelin portaat alas hakemaan ensin laatikon olutta ja heti perään kaksi pussia jäitä (yht.10kg). Siinä vaiheessa pojat oli sitä mieltä että ok, ehkä minä en ole niin heikko kuin näytän. Ja vaikka juoksin noita portaita koko risteilyn ajan kantaen jotakin tai muuten vain kyykistellen ihmisten jaloissa keräten pulloja ja roskia, niin jalkani eivät olleen oikeastaan ollenkaan kipeät perjantaina. Torstain työpäivä kului yllättävän nopeasti ja jos vain on mahdollista niin teen mieluusti lisää tuollaisia plokkarin hommia. Mikäs sen parempaa kuin risteillä ympäri Sydneytä aurinkoisena päivänä iloisten ihmisten kanssa ja lepposaa musiikkia kuunnellen. Välillä tuntui jopa siltä että olisi itse ollut bileissä kun kävimme pyörähtämässä tanssilattialla työkaverini kanssa.  Ja se olin muuten minä joka otti vastuukseen ns. VIP-puolen siivoamisen. Luulin että risteily olisi kestänyt puoleen yöhön asti, mutta olimmekin takaisin satamassa jo kahdeksalta illalla. Mikäs sen parempaa, ei muuta kuin soittoa kaverille että nyt juhlimaan Australia Dayta oluen merkeissä. Ja äitille terveisiä, juotiin yhdet ja sitten kotiin.

Perjantain työskentelin pienemmällä aluksella, ja taas hengailin suurimman osan ajasta. Kamera unohtui taas kotiin, mutta kun seilailimme Birkenhead Pointin ohi, mietin kuinka siellä olisi mukava käydä joku päivä katsomassa ja kiertämässä paikkoja. Ja sitten kuulin että haa, lauantai onkin vapaa! Alkuun mietin käyntiä Parramatassa, mutta koska Tiinalla oli töitä, täytyi minun keksiä jotakin muuta tekemistä. Sitten mietin Glebeä, koska siellä oli jotkun markkinat. Kuitenkin kun koitin katsoa mitkä junat/bussit sinne menee, ei junia mennyt ja bussitkin kulkivat vain arkipäivinä. Kait sinne jotenkin olisi päässyt mutta en jaksanut tutkia asiaa enempää. Sitten muistin; nyt voin käydä katsomassa Birkenheadin. Ei muuta kuin googlettamaan bussia millä sinne pääsee ja mitä siellä on. Ja siellähän oli tadadatattadaa, Outlet ostoskeskus!

(tämä on muun muassa yksi kohta siitä, mitä katselen paatistamme)

Normaalisti piirrän kartan missä kohdassa pitää jäädä pois tai miten poisjäämispysäkiltä kävellään haluttuun paikkaan. Nyt kuitenkin katsoin että okei, sillan jälkeen painan stoppia ja hyppään pois. Ensimmäinen siltä tuli yllättävän nopeasti ja ympärilleni katsottuani en nähnyt Birkenheadin ostaria missään. Päätin ottaa riskin ja ajella hieman eteenpäin. Ja hyvä niin, koska edessä oli vielä yksi silta, josta tuo kuvat tiilirakennus näkyi. Ja sitten painoin stoppia. Tuo ostari oli alkuun todella kummallinen, tai siis, kait minä menin sisään jostain sivusisäänkäynnistä, koska mitään Birkinhead shopping centre-kylttiä ei näkynyt, pelkästään parkkihakkeja. Ajattelin että noh, käydään nyt katsomassa nopeasti ja sitten kotiin syömään. Ja mitä vielä, kun pääsin itse ostoskeskukseen, meinasin pyörtyä. SE OLI TAIVAS!! Mitä muut voi odottaa Outlet-ostoskeskuksesta. Teki mieli ostaa vaikka ja mitä ja muutama vaate lähtikin mukaan. Pari vaatetta jäi kauppaan, mutta olen varma että kun seuraavalla kerralla minulla on makutuomari mukana, ne vaatteet löytyvät minun kotoa. Kuviakin oli tarkoitus ottaa, mutta yllättäen olin taas unohtanut ladata kameran akun ja huomasin sen ensimmäistä kuvaa ottaessani. Toisaalta asia ei haittaa, koska tiedän meneväni tuonne vielä uudestaan. Tuo ostari on vain 15min bussimatkan päässä keskustasta, voisi sieltä melkein kävellä pois, koska tuolla välillä maisemat on jotain sanoin kuvaamatonta. Siitä kuitenkin lisää sitten ensi kerralla.

Siinäpä viime päivän kuulumiset. Seuraavat kolme päivää taas töitä ja toivottavasti ensi viikolla sinne Parramatta. Tulevaisuudessa on harkinnassa yksi hieman pitempi reissu sekä pitkän kaavan dinneriä. Mutta niistä sitten joskus enemmän. Nyt hieman kummitusjuttujen lukemista HT.netistä ja viinin juomista loppuun.

Kummituksia peläten,
Marjo