Tämä on kuitenkin minun kaupunkini

                                                 Terveisiä Woolloomooloosta!

Olen asunut täällä nyt reilut neljä päivää ja voin sanoa että tänne muutosta alkoi uusi rakkauteni Sydneytä kohtaan. Olenhan koko täällä oloni ajan rakastanut tätä kaupunkia, mutta nyt minusta tuntuu siltä kuin olisin tullut kotiin. En tahdo täältä pois. Ikinä. Paitsi että on vähän ikävä paria tärkiää ihmistä. Mutta hempeilyt sikseen.

Kävin siis maanantaina katsomatta tätä asuntoa ja kun saavuin kadulla olevalle hmm.. pihan/terassin ovelle, mietin että apua, mistä mä näitä murjuja löydän!? Ilmeisesti oven avaamaan tullut vuokraisäntäni näki ilmeestäni että olen kauhuissani, hän vain naurahti ja sanoi että odota kun pääset sisälle, se on paljon parempi. Ja niinhän se olikin.

                                                   "pihan/terassin" ovi. Ei kovin houkutteleva?

                                                                Olohuone/keittiö.

Sohvan oikealta puolelta lähtee portaat ylös, jossa myös oma ullakkohuoneeni sijaitsee. Ihastuin keittiöön, koska se oli uusi ja muutenkin siisti. Ja meillä on kaikkia normivälineitä, kuten esim. leivänpaahdin ja kahvin"keitin". Sellainen täkäläinen kahvinkeitin. Telkkarista muuten näkyy kaikki mahdolliset kanavat mitä vain voi olla ja hieman enemmänkin.

                                                  Ja sitten pari kuvaa minun huoneesta.

Olen tainnut aiemmin mainita että töitten piti vähentyä, mutta kun torstaina marssin työpaikalleni puolen päivän jälkeen tarkoituksena hkea liaiset työvaatteet kotiin, esimieheni Paul pyysi minua jäämään töihin. Mikäs siinä, peruin tapaamiseni Tiinan kanssa ja jäin töihin. Ja Töitä olikin sitten seuraavat kolme päivää. Maanantaina seuraavan kerran töihin. Eihän näitä töitä samalla lailla ilmeisesti ole kuin ennen joulua, mutta olisi nyt edes sen verran että saisin vuokan maksettua.

Sunnuntai aloitettiin Tiinan kanssa reissulla IKEAan. Tarkoitukseni oli ostaa jotakin pientä kotiin, esim. juliste ja joku pieni kukka (kaktus), mutta kumpaakaan ei löytynyt. Kassalle päästyä pettymys oli jonkinmoinen, koska mukaani oli tarttunut vain paketti joulun tuoksuisia kynttilöitä. Päätimme käydä vielä kassojen jälkeen olleessa Sweden Marketissa (vai mikä olikaan) ja mitä ihmettä, kiljuimme varmaan kuin pienet kakarat kun huomasimme jotain odottamatonta, nimittäin:

GLÖGIÄ! Kuinka minä jouluna kaipasinkaan tuota ihanaa, Puksussa asuessani puoli vuotta juomaani juomaa! Ja nyt löysin sitä IKEAsta. Ei tullut mieleenkään että sieltä voisi glögiä löytyä. Ostin tietenkin heti kerralla kaksi pulloa. Pitänee ehkä hakea vielä joku viikko muutama pullo mukaan, ihan vain varmuuden vuoksi. Tarjosin muuten Tiinalle synttärilounaan IKEAssa. Lihapullia tietenkin. Ja ne oli yllättävänän hyviä. Harmittelin suunnattomasti koska Tiina sai annokseensa pienen ruotsin lipun mutta minä en. Jälkkäriksi oli porkkanakakkua.

Ruotsalaiset ovat muuten todellakin kekseliäitä. Sen huomasin käydessäni vessassa.

Naisethan eivät tunnetusti voi mennä koskaan yksin vessaan, joten mikä sen parempaa kuin laittaa kaksi pönttöä samaan koppiin? Eipähän tarvitse huutaa koppien välistä toisille, kun voi siinä rauhassa istua vierekkäin. Hienoa ruotsalaiset!

Eikait tässä sen hurjempia. Laittelen lähitulevaisuudessa kuvia asuinalueestani. Loppuun kuitenkin varpaat varpaat.

Kyllä, siinä yhdessä varpaassa ei ole kynttä. ;)

<3:llä Marjo