”All your
misery will be waiting for you at the door upon your exit, should you care to
pick it up again when you leave”
“You should
never give yourself to change a choice to fall apart because when you do, it
becomes a tendency and it happens over and over again. You must practice
staying strong instead.”
Siinä pari lausetta joiden ansiosta en tänään itkenyt, kun
jouduin jälleen sanomaan minulle tärkeällä ihmiselle hyvästit ja hyvää matkaa. Vihaan sitä tunnetta kun pitää sanoa hyvästit
vaikka tiedän että tulen pitämään jokaiseen heistä yhteyttä ja näkemään
Helsingissä ja ties missä. Silti se tunne kun sanot Hyvästit ja halaat toista,
on jotain ihan hirveää. Ei siis enää ikänä hyvästejä eikä halailuja kiitos,
vaan esimerkiksi että ”kiitos
kahviseurasta, ollaan yhteyksissä”.
Tänäänkin siis meinasin ruveta itkemään kun sanoin hyvästit
ja halasin kaveriani, mutta ajattelin noita lauseita enkä sitten itkenyt. Vielä myöhemmin tänään, kun istuin eräässä
kahvilassa lukemassa kirjaa jonka lainasin tältä kaveriltani jonka hyvästelin,
meinasi paha mieli tulla hyvästien ja yhteisten hauskojen hetkien muistelun vuoksi,
mutta jälleen päätin että Oleppas Marjo nyt reipas ja lopeta murehtiminen. Ja
niin se tunne taas hävisi. Sen sijaan jäin tuijottelemaan ikkunasta ohikulkevia
ihmisiä, vastapäätä ollutta kahvilaa sekä sinistä taivasta jota koristi hetken
aikaa vaaleanpunaiset pilvet. Ja sitä muutenkin niin kaunista syksyistä
iltamaisemaa.
No niin, vajaan kymmenen tunnin päästä nousen parin päivän
tauon jälkeen jälleen lentokoneeseen ja lentelen kohti Fijiä. Katsoin juuri
kymmenen päivän säätiedot sinne ja mitä mitä, pelkkää vesisadetta! Miten onkaan
minun tuuria? Lisäsinkin laukkuuni farkut, pitkähihaisen paidan ja kaulahuivin,
varmuuden vuoksi. Niin ja pari kirjaa. Onkohan neljä kirjaa ihan riittävä määrä
kuudelle päivälle vai pitäisikö ottaa vielä pari lisää? :D
Olen päättänyt nauttia Fijin ajastani, sataisi siellä sitten
kissoja ja koiria. Ja jos minusta ei kuulu mitään ja luette uutisista että
siellä on taas tulvia ja ties mitä hurrikaaneja, niin otatteko yhteyttä johonkin
suurlähetystöön ja kyselette perääni? Nyt kuitenkin vähän ruokaa ja sitten
parin tunnin unille ennen lentokentälle hiippailua. Miksi mun lennon pitää
lähteä jo 6:30? :(
Lentokentällä hengailua odottava,
Marjo
Loppuun vielä kappale, joka saa minut aina herkistymään. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti